Omat koirani

Ensimmäinen oma koirani, saksanpaimenkoira Beni (3.1.2001), tuli minulle vuonna 2001. Rotuvalintaa ei tarvinnut kovinkaan kauan miettiä, koska kotonani on aina ollut saksanpaimenkoiria, joten rotu oli minulle jo ennestään hyvin tuttu.

 

Benin pentuaikana kävimme opettelemassa perustottelevaisuutta kentällä, mutta lähinnä Beni oli se kaivattu lenkkikaveri. Ja virtaahan nuoressa miehessä oli vaikka kuinka!!

Myöhemmin innostuin itse tottelevaisuuskoulutuksesta ja rohkeasti vein jo varttuneemman kaverin (noin neljän vanhana) uudelleen koulutuskentälle. Homma alkoikin sujumaan ja itse nautin tekemisestä ja ennen kaikkea koira tykkäsi uudesta aivotyöskentelystä. Tämän myötä laajensimme harrastuksia ja kävimme myös agilityn alkeiskurssin. Tähän lajiin poika on edelleen aivan intona. Valitettavasti selkäongelmat rajoittavat puuhia ja lajia voimme harrastaa ainoastaan silloin tällöin omaksi iloksemme. Tokoa kokeilimme sitten ihan kilpailu mielessäkin, mutta poika ei oikein kisatilanteissa viihtynyt. Näin ollen treenaamme vain hauskaa pitääksemme :-)

Itselläni kuitenkin kilpailuvietti oli jo kerinnyt kasvamaan (johtuen ehkä siitä, että olen aina harrastanut jotakin urheilulajia ja kisannut siinä..), joten palava hinku oli toiseen koiraan. Nyt rotuvalintaa jouduinkin miettimään jo aikaista paljon enemmän. Lopulta päädyimme avomieheni kanssa hovawarttiin, koska siinä olisi haastetta sekä toimintavalmiutta. Ja terveystilanne tällä rodulla on mielestäni melko hyvä.

Näin päädyimmekin metsästämään hovawartin narttupentua ja juuri se oikea pakkaus, joka ensi tapaamisella hyökkäsi puremaan sukkia, löytyi Valkeakoskelta, Kaunottaren kennelistä :-)

Virtaa ja intoa yhteiseen tekemiseen Zaralta (29.8.2006) löytyy vaikka ei hoffi mikään tyypillinen toko/agility koira olekaan. Mahtavan treenikaverin olen tytösta saanut ja tavoitteemme Suomen tottelevaisuusvalion (TVA) arvon saavutimme Pieksämäellä 19.2.2011!!

Myös agilitypuolella kilpakärpänen puraisi ja tällä hetkellä kisaamme 3.luokassa.

Uutena tulokkaana taloomme astui belgianpaimenkoira malinois Demo (20.12.2009) helmikuussa 2011. Pentukuume alkoi olla todella polttava, malinois rotuna pitkään haaveiltu ja viimeinen tämä kaikki näytti olevan oikeasti mahdollista käydä toteen. Ihanan kasvattajan löydettyämme teimme pentuvarauksen, mutta erinäisten mutkien kautta taloomme ei suinkaan tullut pentua vaan vuoden ikäinen virtaa täynnä oleva tyttönen. Demon päänmenoksi on ensisijaisesti suunniteltu tokoa ja siinä vahvasti rinnalla agilityä. Demo on nopea oppimaan, tekee täysillä, on aina valmis ja silti samaan aikaan aivan ihana sylikoira.

Lisäksi kotonamme majailee yksi kissa, harmaa karvapallo Rasmus. Rasmuksen elämäntehtävänä on yleinen nautiskelu, nukkuminen ja sylissä kölliminen.