Parson on luonteeltaan ystävällinen, iloinen, sosiaalinen, rohkea ja kaikenlaisesta tekemisestä nauttiva, joskus hieman itsepäinen energiapakkaus. Se on iso koira pienessä koossa, ainakin omasta mielestään. Parson on terrieri!!! Parsonin kanssa voi  harrastaa monenlaista. Agiltyyn se on erinomainen ketteryytensä, nopeutensa ja energisyytensä takia. Parsonin kanssa voi harrastaa myös MEJÄ:ä, TOKOa, rauniokoiratoimintaa ja käydä näyttelyissä. Hyvän metsästyskaverinkin voi parsonista saada.

Parsonin koulutus voi välillä vaatia pitkää pinnaa, mutta se on kuitenkin nopeasti oppiva, ja siltä löytyy intoa tehdä kaikkea. Parson kaipaa paljon erilaista toimintaa ja virikkeitä, mutta osaa myös rauhoittuakin, mikäli sillä on muuten tarpeeksi aktiviteetteja. Parson tarvitsee selkeän laumanjohtajan, joka osaa tiukasti kertoa, mikä on sallittua ja mikä ei, joten perustottelevaisuuden hankkiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Parson on seurallinen koira, joka nauttii oman ihmisensä kanssa kaikesta tekemisestä, ja pienen kokonsa vuoksi sitä on helppo pitää mukana arjen askareissa, lomamatkoista puhumattakaan.

Leikkimielinen rotumääritelmä 
Yleisvaikutelma: Valmis kuin partiopoika. Kuononsa ja koko kehonsa joka paikkaan tunkeva salama, jolla itseään suurempi minäkuva. Tyhmänrohkeuttakin löytyy...
Ominaispiirteet: Metsästysterrieri, halusit tai et! Rakenteeltaan kumipallon ja jojon risteytys. Sopii myöskin moneen ahtaaseen ja hankalaan rakoon, jonne ei saa mennä.
Luonne: Kuten jo mainittu: Pelle Peloton ja Ritari Rohkea.
Pää: Hei, sellainenkin on! Mutta mitä sen sisällä, se onkin arvoitus. Mukava kiila ovenraossa.
Silmät: Anovat, etenkin makupaloille. Myös selässä, ettei mikään pääse ohi huomaamatta.
Purenta: Kaikki käy hampaisiin tietyssä iässä. Puren minkä jaksan, irti en päästä!
Korvat: V-muotoiset, ne läpykät pään sivussa. Liikkuvat notkeasti mielialan mukaan. Myöskin niiden käyttö kuuluu koiran hallintaan. ("En tottele, enkä kuuntele, piste! Kuka kehtaa syödä salaa herkkuja, kuulin selvästi makuuhuoneeseen nakin napsahduksen.")
Kaula: Selvästi venyvää sorttia, tehty erottamaan pää rungosta.
Eturaajat: Raapivat sinua sohvalla, kätevät kaivamiseen. Liikkuvat hihnassa ennen irtipääsyä sutien tyhjää.
Runko: Kurakelillä sopivasti  alapuolelta likaantuva. Koiran kokoon nähden riittävä. Rungon sisälle kätkeytyy uskomattoman ihmeellisiä elimiä sun muuta. Esimerkkinä kokoaan suurempi peräsuoli ja mahdoton makkaravarasto. 
Takaraajat: Kaikilla koirilla sellaiset on, ei poikkeusta. Lihasten voimalla kestää pomppimista paikaltaan suoraan ylöspäin aina yhden ja kahden metrin korkeuteen. Potkivat koiran nukkuessa.
Käpälät: Hipsutteluun soveltuvat, samoin hiipimiseen. Kaivamisessa hyvät apuvälineet.
Häntä: Et koskaan voi unohtaa häntä... Sellainen huiskuttava tappi (ennen typistettynä), nykyisin kokopitkä miniruoska.
Liikkeet: Oletteko nähneet? Ei kahta kertaa samassa paikassa, vaikea havaita nopeuden takia. Yleissääntönä: kaikkiin ilmansuuntiin ja kaikilla nopeuksilla.
Karvapeite: Yleisimmin esiintyy matoissa ja sohvissa, eritoten kun tarvitaan arkista parempaa vaatetusta. Jotkut joutuvat tekemään töitä saadakseen silmänilonsa lattialle, nyppimällä. Ei tarvitse kuiva- eikä kemiallista pesua. Aina sopivasti päällä säästä riippumatta.
Väri: Vaihteleva vuodenaikojen mukaan. Selvästi talvella ja lumen aikaan parhaimmillaan, vaikka suosittelen heijastimen käyttöä, ettet hukkaa aarrettasi ulkoillessanne. Savimailla liikuttaessa muiden koirien kanssa tulee esille upeat sinihohtoiset laikut, joista monet omistajat ovat haltioissaan. Värikirjo turkissa vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä autonasentajan vai leipurin omistuksessa oleva yksilö.
Koko: Pienempi kuin koirasi luulee, mutta älä kerro sitä sille! Yleensä niin pientä tai suurta paikkaa ei olekaan, minne koirasi päättäväisyys ei olisi sen käskenyt yltää tai sulloutua.
Virheet: NIITÄ EI OLE! Jos joku niin väittää, hän ei tunne koiraasi. Juuri sinulla on ehdottomasti PARAS! Koulutuksella saadaan korjattua paljon puutteita: puhelimeen vastaaminen, pyykkäys, astianpesu ja kaikkea muutakin mitä koirasi EI VIELÄ osaa, mutta odottakaas... Kukaan ei ole täydellinen syntyessään, mutta että virheitä, hävetkää...

Tämän leikkimielisen rotumääritelmän on laatinut Meini Laitinen, mutta ihan virallisen löydät löydät täältä.

Luonteeltaan pinseri on valpas, eloisa, itsevarma, ystävällinen, joskus vahtimis- ja riistaviettinen myös. Pinseri soveltuu hyvin monenlaiseen harrastuskäyttöön: Ketteränä ja nopeana pinseri sopii agilityyn, TOKO ja palveluskoiralajit sopivat älykkäälle ja oppivaiselle pinserille hyvin. Helppohoitoisen turkin ansiosta pinseri on vaivaton ja tyylikäs näyttelykoira. Huomioitavaa on, että vilkkaan ja temperamentikkaan luonteensa vuoksi pinseri vaatii omistajaltaan paneutumista koiran monipuoliseen sosiaalistamiseen ja tapakasvatukseen pikkupennusta lähtien. Älykkäänä rotuna se palkitsee kouluttajansa nopeaoppisuudellaan. Pinserillä on myös omaa tahtoa, joten koulutuksessa tulee edetä pikkuhiljaa ja kärsivällisesti.