Palokunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Henrik Wirilander ja ensimmäinen päällikkö oli poliisikonstaapeli Johan Theodor Partanen. Ensimmäisenä hyökkäysvälineenä oli Mikkelin kaupungilta lainaksi saatu hevosvetoinen käsivoimaruisku. Tulipaloihin hälytettiin alkuaikoina vellikellolla ja myöhemmin puhelimitse tai Saksalan sahan höyrypillillä.

Nykyinen palokunnantalo rakennutettiin v.1908, jossa heti alusta pitäen toimi lukusali käsittäen 134 nidosta. Ensimmäinen poikakomppania perustettiin 1915 alaikärajan ollessa 12 vuotta. 1918 piti palokunnan sisällissodan johdosta luovuttaa palokunnantalo suojeluskunnan käyttöön toimien mm. vankileirinä vaikeuttaen oleellisesti palokunnan toimintaa.

Ensimmäinen paloauto (T-Ford) ja moottoriruisku hankittiin palokunnalle v.1927. Palokunnan taloutta turvaamaan rakennutettiin 1928 Seuralaan tanssilava ja v.1930 hankintavuorossa oli uusi A-Ford. Ensimmäinen sammutussopimus solmittiin 1936 maalaiskunnan kanssa ja heti seuraavana vuonna hankittiin ensimmäinen umpikorinen Dodge-paloauto. Sota-aikana myös kaupunki myönsi palokunnalle avustuksen pommihyökkäyksistä aiheutuneiden sammutuskulujen peittämiseksi.

Vanhalla kalustolla selvittiin aina vuoteen 1956, jolloin hankittiin uusi Ford F-620. 1963 valittiin yli 30 vuotta palokunnan päällikkönä toiminut Anselmi Pulliainen ensimmäiseksi kunniapalopäälliköksi.

Ohje: klikkaa hiirellä oikealla kuvan päällä, niin se aukeaa suurempana keskellä.